Osa lähihoitajaopiskelijoista hankkii osaamista hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen tutkinnon osassa ikääntyneille palveluasumista tarjoavassa Lehtiojan palvelukeskuksessa niin, että opettaja on mukana työpaikalla ohjaamassa aidoissa työtilanteissa kerran tai kaksi viikossa.
Osaamisen hankkiminen oikeassa työympäristössä kuuluu kaikkiin ammatillisiin opintoihin. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on kehittänyt Salpauksen, Suomen Diakoniaopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa toimintatavan, jossa opiskelijoita koulutetaan tiiviissä yhteistyössä. Lehtiojan lisäksi malli on käytössä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa sekä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Helpottaa oppimista ja opettajan työtä
Lehtiojan palvelukeskuksessa opiskelijoiden ohjauksesta vastaava hoitotyön lehtori Sirpa Vannula näkee järjestelyn tuovan paljon hyvää niin opiskelijoille, opettajille kuin työpaikkaohjaajillekin.
- Tämä on loistava tapa, jossa teorian ja käytännön yhdistäminen edistää oppimista. Opetukseen tulee laajempi näkökulma, kun opiskelijat pääsevät seuraamaan, miten opettaja ratkaisee käytännön työssä eteen tulevia uusia tilanteita. Olen huomannut, että opiskelijoita auttaa myös se, ettei opettajallakaan ole aina kaikkiin asioihin valmista vastausta. Silloin pohdimme parasta toimintatapaa yhdessä, Vannula kertoo.
Myös opiskelijat kokevat opettajan läsnäolon työpaikalla hyödyllisenä.
- Tulee turvallinen olo, kun opettaja on täällä mukana, koska asioita on helppo kysyä tutulta opettajalta. Opettaja myös pääsee näkemään, miten työskentely sujuu, kertovat ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Jessica Huusko ja Ronja Åström.
- Tässä järjestelyssä opiskelijoilla on jo ennen varsinaista koulutus- tai oppisopimusjaksoa mahdollisuus hankkia ammatissa tarvittavia taitoja aidossa työympäristössä, kun toimintakyvyn edistämiseen ja hoitotyöhön liittyviä taitotunteja pidetään Lehtiojalla. Näin ikäihmisen kohtaaminen sekä tuleva osaamisen hankkimispaikka tulevat tutuiksi etukäteen. Koska opiskelijat toimivat myöhemmin perehdytyksen jälkeen työpareina ottaen vastuun tiettyjen asiakkaiden hyvinvoinnista, heillä on työelämään siirtyessään usein paremmat valmiudet ja enemmän rohkeutta. Olen myös huomannut, että he työllistyvät yleensä nopeasti, Vannula kuvailee.
Myös opettajan työssä on enemmän mahdollisuuksia, kun opiskelijoita työskentelee isompi määrä samassa yksikössä. Tällä hetkellä Vannula vastaa Lehtiojalla 16 opiskelijan ohjauksesta ja arvioinnista.
- Ohjaamiselle on enemmän aikaa, kun opiskelijat ovat samassa työpaikassa, hän sanoo. Myös asiakkaille on helppo järjestää toimintaa, kun opiskelijoita on enemmän. Lehtiojan palveluohjaajan avustuksella opiskelijat järjestivät esimerkiksi lettukestit, jossa asiakkaiden iloksi paistettiin 100 vohvelia, Vannula jatkaa.
Sujuvoittaa yhteistyötä työpaikan ja oppilaitoksen välillä
Opiskelijat työskentelevät työvuorojensa aikana pareittain ja heillä on aina myös työpaikan henkilökuntaan kuuluva työpaikkaohjaaja. Yhteydenpito työpaikan ja oppilaitoksen välillä on helppoa, kun opettaja kuuluu työyhteisöön.
- Yhteistyö työpaikan kanssa on lisääntynyt. On paljon helpompi olla yhteydessä puolin ja toisin, kun ihmiset ovat tuttuja ja helposti tavattavissa, Vannula kertoo.
Lehtiojan palvelukeskuksen lähihoitajat ovat kokeneet opettajan läsnäolon helpottavan heidänkin työtään.
- Varsinkin alussa on hyötyä siitä, että opettajan teoriatieto on vahvasti mukana tekemisessä. Meillä työntekijöillä taas on paljon kokemusta käytännön asioista, ja nämä yhdistyvät tässä järjestelyssä hyvin, kertovat Lehtiojan palvelukeskuksessa työskentelevät lähihoitajat Jenni Karjalainen ja Mila Kumpulainen.
Kun opettaja on mukana työyhteisössä, hänellä on mahdollisuus tukea myös työpaikkaohjaajia.
- Työpaikkaohjaajien on helppo kysyä ja keskustella käytännön asioista tutun ja helposti tavoitettavan opettajan kanssa. Heillä on myös mahdollisuus ottaa mallia siitä, miten opettaja ohjaa oppilaita, Vannula kertoo havainnoistaan.
Enemmän käytäntöä, vähemmän luokkaopetusta
Opiskelijat ovat hankkimassa osaamista palvelukeskuksessa kaksi päivää viikossa ja opiskelevat muina päivinä oppilaitoksessa ammatillista teoriaa ja kaikille yhteisiä opintoja, kuten matematiikkaa. Opetus on teemoitettu niin, että opiskeltuja asioita pääsee saman tien tekemään käytännössä.
- Olemme työskennelleet Lehtiojalla nyt kahdeksan viikkoa niin, että osan viikosta työskentelemme palvelukeskuksessa ja osa on teoriaopintoja. Työt jatkuvat syksyllä kolmen viikon yhtenäisellä jaksolla ja päättyvät hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen tutkinnon osan näyttöön, opiskelijat kertovat.
Oppiminen on käytännönläheisempää, kun opiskelijat pääsevät tekemään tehtäviä, joissa teoria ja käytäntö yhdistyvät. Luokassa tapahtuvaa oppimista on vähemmän ja se tapahtuu enemmän keskustelun kautta.
- Olen huomannut, että opiskelijat keskittyvät paremmin, kun heillä on kokemusta käytännön työstä. He kykenevät tekemään kiperiäkin kysymyksiä sekä kyseenalaistamaan ja perustelemaan niin omaansa kuin muidenkin toimintaa, Vannula kertoo.
Lue lisää
KYSY LISÄÄ
Teksti: Kaisa Törmänen |
Kuvat: Kaisa Törmänen
Kategoriassa: Opiskelijatarina
Jaa tämä artikkeli: