Orimattila on sopivasti metsässä ja mukana Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden ympäristöosaajien verkostossa

Ympäristökasvattaja edistää kestävää elämäntapaa, lisää ympärillään ympäristöherkkyyttä ja -tuntemusta. Hän opettaa, kouluttaa ja neuvoo eri-ikäisiä lapsia, nuoria tai aikuisia. Ympäristökasvatuksen päämääränä on kestävä kehitys ja elämäntapa. Suomen ympäristöopisto SYKLI on Salpauksen yhteistyökumppani ympäristöalan erikoisammattitutkinnon järjestämisessä. Monialainen tutkinto valmistaa muun muassa tärkeään ympäristökasvattajan tehtävään.

Opi ulkona! Ulkoluokka, utomhuspedagogik, outdoor teaching – liikkuva koulu

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta yhtä kaikki kyseessä on kokonaisvaltainen eri aistein ulkona tapahtuva oppiminen, jossa ilo syntyy siitä, että työtavat ovat kokemuksellisia, tutkimuksellisia, inspiroivia, ilmiöpohjaisia, aistillisia ja sosiaalisia. Luonto on luokkahuone. Ja paljon muuta, minkä useimmat meistä ovat koronan aikana konkreettisesti todenneet.

– Olen edelleen todella mielissäni siitä, että Syklin oppilaitostoiminnan johtaja Anna Kettunen oli Salpaukseen yhteydessä, ja pääsimme tarjoamaan laajennetun oppisopimuskoulutuksen kautta ympäristöalan erikoisammattitutkinnon koulutuksen ja näytöt muutamille opettajille Päijät-Hämeessä. Olin ryhmän aloitustilaisuudessa mukana ja vaikutuin asiantuntijaorganisaation vahvasta osaamisesta ja siitä, että jo entuudestaan osaavat ja motivoituneet opiskelijat voivat edelleen kehittyä työssään, kertoo työelämäasiantuntija Rita Onkalo.

Orimattilan Jokivarren yhtenäiskoulun opettaja Miia Heino-Mäkinen oli ryhmästään ensimmäinen, joka sai todistuksen osaamisestaan. Onkalo kävi hänen luonaan ja näki konkreettisesti, miten vilpittömän innokkaasti luokka osallistui opetukseen.

Heino-Mäkinen on työnsä ohella myös Orimattilan kaupungin hyvinvointikoordinaattori sekä innokkaasti mukana Suomen Ladun Lahden seudun ulko-opet -porukassa.

Koulukin voi olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta

Miia Heino-Mäkisen ja opettaja Hannele Vinnamon yhteisessä lopputyössä tulee hienosti esille kansainvälisen, kansallisen sekä kaupungin tasot ympäristökasvatuksessa: ihmisoikeussopimukset, koulutuspolitiikan suuntaviivat sekä paikalliset strategiat ja opetussuunnitelmat, joihin nivoutuvat toteutuksina kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen toimenpiteet.

Ympäristökasvatuksesta peruskouluissa on myös tuore tutkimus. Huoli ympäristöstä ja globaali ekososiaalinen kriisi haastavat kasvatuksen hakemaan ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.  Niina Mykrän juuri julkaistun väitöskirjatutkimuksen Peruskoulu ekologista kestävyyttä edistämässä - Toiminnanteoreettinen tutkimus koulun monitasoisesta muutoshaasteesta tavoitteena oli tunnistaa ekologisen kestävyyden edistämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia suomalaisessa peruskoulussa. Tarkastelua on tehty monitasoisena ja -tahoisena ilmiönä politiikkaohjauksen, opetussuunnitelmaohjauksen, koulun nykytoiminnan ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksien valossa.

Onkalon mielestä tutkimus sopii hyvin ajatusten virittäjäksi laajemminkin. Opintopolut ovat jatkumoita. Nyt se etenkin korostuu, kun juuri tänä keväänä peruskoulunsa päättäviin sovelletaan ensimmäistä kertaa laajennettua oppivelvollisuutta, jolloin jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.

– Nuorissa on tulevaisuus, mutta asenteilla on väliä. Aikuisuus koittaa nopeasti, ja voiko ympäristökasvatus tuoda vanhuuden viisaudesta jo ennakkomaistiaisia, Onkalo pohtii.