Ajoneuvojen verhoilua pitkään harrastanut Kirsi Laurikainen innostui verhoilusta niin, että päätti hakea Salpaukseen opiskelemaan verhoilijaksi. Toista vuotta opiskelevan Laurikaisen suunnitelmissa on oman yrityksen perustaminen.
– Olen aikaisemmin opiskellut pukuompelijaksi ja aina harrastanut käsillä tekemistä, kertoo Laurikainen taustastaan.
Myös Maija Autio on pitänyt käsillä tekemisestä. Koronapandemia sai hänet pohtimaan tulevaisuutta ja hakemaan verhoilijan opintoihin.
– Tämä tuntuu omalta alalta. En vielä tiedä, haluanko suuntautua teolliseksi verhoilijaksi vai perinteisempään huonekalujen verhoiluun, Autio pohtii.
Parasta verhoilijan työssä on luovuus ja oman kädenjäljen näkeminen
Verhoilijan opintoihin kuuluu harjoittelua alan yrityksissä. Laurikainen on ollut työharjoittelussa lahtelaisessa Saidan verhoomossa.
– Siellä oli tosi kivaa, pääsin tekemään monipuolisesti kaikenlaista. Kaiken kaikkiaan verhoilijaksi opiskelu on ollut hyvin vaihtelevaa ja olen pitänyt siitä, hän kuvailee.
Autio puolestaan tutustui työharjoittelussa teolliseen verhoiluun.
– Olin kesätöissä yrityksessä, joissa verhoiltiin hammaslääkärin tuoleja ja sekin tuntui mielenkiintoiselta, hän kertoo.
Aution mielestä verhoilijaksi opiskelusta on parasta oman kädenjäljen näkeminen työssä.
– Tässä työssä pääsee näkemään, että minä olen tehnyt tuon, hän kuvailee.
– Verhoilijana pääsee toteuttamaan luovuuttaan ja näkemään että omat ideat toteutuvat, jatkaa Laurikainen.
Kiva ryhmähenki ja uudet, viihtyisät tilat Lahden keskustakampuksella
Molemmat ovat viihtyneet opiskelemassa Lahden keskustakampuksella, jossa verhoilijaopiskelijoilla on muiden käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijoiden kanssa uudet, alan tarpeita vastaavat tilat.
– Alkuun tuli paljon uutta asiaa, kun minulla ei ollut aiempaa kokemusta verhoilusta. Mutta olen tykännyt opiskelusta. Meillä on kiva ryhmähenki, Autio summaa.
Tutustu verhoilualan opiskeluun
KYSY LISÄÄ
Teksti: Kaisa Törmänen |
Kuvat: Kristian Kolu
Kategoriassa: Opiskelijatarina
Jaa tämä artikkeli:
