Toimitusjohtajan ja rehtorin tiiviistä yhteistyöstä on hyviä kokemuksia jo vuodesta 2016. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä aloitti silloin nykymuotoisen toimintansa. Julkisen talouden haasteilla oli tuolloin vaikutuksia Koulutuskeskus Salpauksellekin, kun hallituksen leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta haastoivat ja tilanteessa oltiin pakostakin toiminnan kehittämisen edessä. Salpauksessa johtajien määrä puolittui, esimerkiksi useista apulaisrehtoreista luovuttiin ja johtaminen haki uutta tapaa sekä suuntaa. Lähtökohtana nykyiselle jaetulle johtamismallille oli siis tilanne, jossa oli selvittävä huomattavasti vähemmillä henkilöstöresursseilla.
Jaettu johtajuus toi synergiaa ja uutta ajattelua
Jaettu johtajuus toi Salpauksen toimitusjohtaja Martti Tokolan ja rehtori Päivi Saarelaisen työhön synergiaa ja uutta ajattelua. Jaetussa johtajuudessa molemmilla on omat vastuualueet, mutta enemmän yhteistä rajapintaa, joka erityisesti alussa tuki ennen kaikkea Salpauksen ja johtamisen kehittymistä. Toimitusjohtajan työhön yhdistyivät talous- ja kiinteistöjohtajan virat. Rehtorin osalta useasta apulaisrehtorista luovuttiin, ja vastuualue oli jatkossa molemmilla laajempi. Jo kahdeksan vuotta käytössä ollut johtamismalli on koettu hyväksi ja se tukee osaltaan myös molempien johtajien työssä jaksamista. Usein puhutaan, että johtajan työ on yksinäistä, mutta ei sen niin tarvitse olla.
Vähemmällä määrällä johtajia Salpaukseen on rakentunut matala hierarkia, joka on huomioitu viime vuosina myös Salpauksen ulkopuolella. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen vuosittain järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa 2023 Salpauksen vahvuuksiksi nostettiin ketterä ja matala organisaatio, joka tunnistaa kehittämiskohteensa. Aiheesta voit lukea lisää aiemmin julkaistusta uutisesta täältä.
– Minua on joskus työtehtävien hakuprosesseihin liittyvissä arvioinneissa luonnehdittu jotenkin niin, että ”… ei tykkää turhan niuhottajista”. Tämä kuvaa osaltaan suhtautumistani hierarkioiden tai muiden ulkoisten tunnusmerkkien kautta muodostettuun asemaan työyhteisössä. Olen itse ollut rakentamassa ja voinut vaikuttaa Salpauksen organisoitumiseen erityisesti nykyisessä tehtävässäni. Matala hierarkiamme kuvastaa sitä mihin uskon, kertoo Salpauksen toimitusjohtaja Martti Tokola.
Byrokratian vähäisyys ja jokaisen salpauslaisen tehtävän tärkeys nimikkeestä riippumatta koetaan merkitykselliseksi ja sen tärkeyttä myös Salpauksessa tähdennetään aina johdosta lähtien. Ihmiset ovat iso voimavara, jonka tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
– Salpauksessa on paljon eri alojen osaajia ja hyviä tyyppejä. Matalassa hierarkiassa parasta on se, että jokainen saa, voi ja uskaltaa tuoda esiin oman näkemyksensä meille tärkeissä asioissa ilman turhia byrokratian kiemuroita. Jokainen salpauslainen on merkityksellinen tehtävästä tai asemasta riippumatta, kertoo Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen.
Ammatillinen koulutus on jälleen muutoksen äärellä, kun rahoituksen ympärillä on epävarmuustekijöitä, digitaaliset ympäristöt kehittyvät huimaa vauhtia ja opiskelijarakenteessa näkyy entistä enemmän väestön ikärakenteen muutos. Niinpä Salpauksessa ryhdyttiin toimeen 2023 ja toimintamallia uudistettiin vastaamaan nykyistä toimintaa paremmin sekä ennen kaikkea vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.
Uudistettu toimintamalli tuo toimintaan joustavuutta ja lisää ennakoitavuutta
Toimintamallia uudistettiin siten, että kompassin suunta on visiotamme kohti niin, että ammatillisen koulutuksen kehitys Suomessa ja muutokset esimerkiksi digitaalisessa ympäristössä on huomioitu. Tulevaisuutta pyritään ennakoimaan ja toiminta pitämään joustavana, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan vastata ja samalla suunta pysyy vakaana.
Yhtenä tavoitteena uudessa toimintamallissa on, että kuntayhtymäpalvelut muodostuvat sekä tilankäytöllisesti että erityisesti toiminnallisesti aiempaa tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Tämän myötä palveluyksiköiden toiminnallisia ja resurssijohtamisen rajoja voidaan vähentää.
– Uusi toimintamalli tiivistää ja yhtenäistää Salpauksen toimintaa kokonaisuudessaan. Uudessa toimintamallissa ja erityisesti meidän uudessa sijoittumisessamme Svinhufvudinkadulle koko johtajistolla on aiempaa enemmän osaajia aivan lähipiirissään. Näin voimme yhdessä helposti ja nopeastikin sparrata ammatillisen koulutuksen kentän muutoksia ja miettiä niiden mahdollisia vaikutuksia Salpauksen tulevaisuuteen, kertoo Saarelainen.
– Kuntayhtymätasoinen työ, jota itse teen, ei varsinaisesti muutu, mutta kuntayhtymäpalveluiden muutto vuoden alusta Svinhufvudinkadulle alleviivaa osaltaan tavoitetta vastata yhä paremmin ja vaikuttavammin opiskelijoiden sekä työelämän tarpeisiin. Palveluyksiköiden rajoja madalletaan edelleen ja toimitaan yhdessä Salpauksen hyväksi, jatkaa Tokola.
Tulevaisuudessa mm. opiskelijoiden työllistymisen merkitys korostuu entisestään
Kaikessa Salpauksen toiminnassa korostuu jo nyt palveluorganisaatioajattelu – erilaisten asiakkaiden ja työelämän tarpeet ovat toiminnan keskiössä, eikä tähän ajatteluun ole tulossa muutosta. Uusi toimintamalli korostaa aiempaa enemmän esimerkiksi opiskelijoiden työllistymisen merkitystä jatkossa.
– Erityisesti jatkossa tärkeää on työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen ikään katsomatta. Samalla tietysti meidän perustehtävämme mukaisesti se miten oppivelvollisuus ja jatkuva oppiminen toteutuvat. Näissä onnistuminen ja toimintojen kehitys korostuu aiempaa enemmän tulevaisuudessa myös mitattaessa meidän vaikuttavuuttamme alueella sekä suhteessa toisiin koulutuksenjärjestäjiin. Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat uuden toimintamallin tavoitteellisia kulmakiviä, kuvailee Saarelainen.
Uudistettu toimintamalli nähdään luonnollisena jatkumona aiemmin tehdylle työlle. Salpauksessa seurataan aktiivisesti lainsäädännön, rahoituksen ja toiminta-alueen muutoksia ja tämä työ näkyy erityisesti toimitusjohtajan ja rehtorin arjessa. Tämä työ on tärkeää organisaation kehittymisen kannalta ja työ tuottaa niin tulosta kuin positiivista palautetta.
– Olemme saaneet omistajilta ja päättäjiltä useaan otteeseen positiivista palautetta siitä, että ennakoimme, valmistaudumme ja reagoimme ajoissa tuleviin muutoksiin ja toimintaympäristön odotuksiin. Toimintamallin muutos on selkeä jatkumo Salpauksen strategian toteutuksessa. Haluamme nyt terävöittää johtamista erityisesti tunnistettujen palvelupolkujen ja resurssijohtamisen suunnassa. Työelämäkampus ja eKampus haluttiin tuoda arvoiseensa asemaan toimintamallin kuvauksessa, kertoo Tokola.
Salpauksen johtajat tutuiksi -uutissarja esittelee Salpauksen uudistunutta toimintamallia ja henkilöitä johtajaroolien takana
Koulutuskeskus Salpauksessa on matala hierarkia, joka on tullut huomioiduksi positiivisesti viime vuosina muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen vuosittain järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa. Maailma muuttuu jatkuvasti ja siksi Salpauksessa huolehditaan siitä, että pysymme mukana ennakoiden muutoksia. Näin on myös toimittu kehittäessä uutta toimintamalliamme, johon tässä uutissarjassa tutustutaan Salpauksen johtajien työn näkökulmasta.
Lue lisää
KYSY LISÄÄ
Teksti: Niina Leppälä |
Kuva: Tommi Mattila
Kategoriassa: Työntekijätarina
Jaa tämä artikkeli: