Reilu asenne näkyy vararehtoreiden arjessa

Vuonna 2023 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymässä päätettiin uudistaa toimintamallia vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa sekä tulevaisuuden tarpeisiin, kuten väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksiin opiskelijarakenteeseen ja jatkuvassa muutoksessa olevien digitaalisten ympäristöjen kehittymiseen. Aluksi muutokset näkyvät Salpauksen johtajien työssä niin nimikkeissä kuin työnkuvissa. Yksi näkyvä muutos on ollut, että aiemmin Salpauksen henkilöstö- ja kehittämisjohtajana työskennelleen Jarmo Krögerin vastuualue laajeni myös jaetuksi vararehtorin tehtäväksi yhteistyössä Seija Katajiston kanssa. Katajisto on toiminut Salpauksen vararehtorina elokuusta 2014.

Salpauksessa ihmiset ovat lähellä arjessa

Molempien vararehtoreiden mielestä toisten kohtaaminen arjessa on tärkeää ja tätä helpottaa Salpauksen matala hierarkia. Salpauksen yksi vahvuus onkin, että oleellisinta on asioiden esille tuominen ja yhdessä eteenpäin vieminen. Salpauksessa ei tarvitse jäädä turhaan miettimään voiko jotain asiaa ottaa esille tai mikä reitti asian eteenpäin viemiseen on oikea.

Myös yhdessä tekeminen korostuu aina johtajien vastauksista lähtien läpi Salpauksen, kun kysytään, mikä työssä on tärkeää. Tämä on myös olennainen voimavara Salpaukselle organisaationa.

–  Itselleni tärkeintä on, että voimme kaikki kohdata toinen toisemme arjessa työasioissa ja myös esimerkiksi lounaalla. On hienoa jutella ja tehdä työtä erilaisissa tehtävissä työtä tekeviä salpauslaisten kanssa ja saada laajempaa käsitystä kaikesta siitä, mitä meillä tapahtuu, kertoo Salpauksen vararehtori Seija Katajisto.

– Yksinkertaisesti ilman jokaisen meidän panostamme emme Salpauksena onnistuisi. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että ihmiset ja kukin omassa tehtävässään ovat työyhteisön tärkein voimavara. Itse ajattelen, että vähintäänkin yhtä tärkeää on se, miten ihmiset toimivat yhdessä. Yhteistyössä on todellista voimaa ja yhteistyöhön tarvitaan meistä jokaista, jatkaa Salpauksen vararehtori Jarmo Kröger.

Jotain uutta, jotain vanhaa – uudessa toimintamallissa hyödynnetään aiemmin tunnistettuja vahvuuksia

Vuoden 2024 alusta alkaen Jarmo Kröger on toiminut Salpauksen toisena vararehtorina. Nimityksen myötä ei kuitenkaan esimerkiksi jaettu aiempaa vararehtorin roolia kahteen osaan. Jatkossakin Katajiston vastuulla on pedagoginen johtaminen. Krögerin vastuulla taas on henkilöstö-, kehittämis- ja resurssijohtaminen. Hänen tehtävänään on osaltaan varmistaa, että resurssit ovat tasapainossa ja näin tukea pedagogisen puolen toimivuutta.

– Suurin osa vastuistani säilyi entisellään, mutta toki työn tekemisen tapaan vaikuttaa lähellä toimivien henkilöiden vastuiden muutokset. Opintojen ohjaus ja TUVA-koulutus siirtyi vastuualueeltani pois ja perustutkintojen yhteiset tutkinnonosat tulivat vastuualueelleni, kertoo Katajisto muutosten vaikutuksesta omaan työhönsä.

Krögerin työnkuvaan muutos toi muun muassa aiempaa vahvemmin mukaan koulutuspalveluiden toiminnansuunnittelun uudistamisen ja johtamisen. Hänen yhtenä tärkeänä tehtävänään on myös henkilöstön ja osaamisen johtaminen, jotta Salpauksessa onnistutaan vastaamaan opiskelijoiden ja asiakkaiden koulutustarpeisiin.

– Entisten vastuiden lisäksi ehkä keskeisimpinä uusina vastuina toimintamallin muutoksen myötä työhöni sisältyy entistä vahvemmin koulutuspalveluiden toiminnansuunnittelun uudistaminen ja johtaminen. Toki yhteistyössä muiden kanssa. Vastaavasti uutena mukaan on tullut uudistettavien koulutuspalvelupolkujemme tarpeita tukeva koulutustoteutusten, henkilöstön ja osaamisen johtaminen siten, että onnistumme vastaamaan aina vain ketterämmin erilaisten opiskelijoiden ja asiakkaiden koulutustarpeisiin. Lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöllämme on jatkossa mahdollisuus hyödyntää osaamistaan laajemmin ja siten myös monipuolistaa omia työtehtäviään, kertoo Kröger.

Vararehtorin työssä on tärkeää pysyä ajan hermoilla

Molempien Salpauksen vararehtoreiden työhön kuuluu olennaisesti seurata lainsäädännön kehitystä sekä muita ajankohtaisia aiheita, jotka liippaavat joskus suoremmin ammatilliseen koulutukseen ja toisinaan epäsuoremmin. Salpauksen uusi toimintamalli mahdollistaa jatkossa entistä nopeamman reagoinnin muutoksiin, mutta toisinaan ratkaisuja voi löytää hyvinkin pienillä ja arkisilla teoilla, joilla voi olla kuitenkin iso vaikutus. Katajisto seuraa aktiivisesti muun muassa yhteiskunnassa käytäviä keskusteluja opetukseen ja oppimiseen liittyen.

– Tämä vararehtori seuraa tiiminsä kanssa lainsäädännön sekä ja ohjeistusten muutoksia, hallitusohjelman konkretisointia, pedagogiikan kehittämistä ja siitä käytyä keskustelua. Viimeksi tutkimus ja uutisointi takarivin oppilaista herätti ajatuksenvaihtoa ratkaisuista, joilla takarivi voidaan poistaa: opettajahan päättää luokan sosiaalimuodosta ja ryhmiin tai (dialogi)ympyrään asettautuminen ei tarjoa takarivin mahdollisuutta, kertoo Katajisto.

Seurattavia asioita on paljon niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Näiden lisäksi Krögerin tehtävässä on tärkeää seurata kehittyvän työelämän ilmiöitä.

– Meitä koskevan lainsäädännön kehityksen, hallitusohjelmien sekä muun valtakunnallisen ohjauksen lisäksi johtajat seuraavat esimerkiksi alueellista sekä valtakunnallista työllisyystilannetta sekä työelämän osaamistarpeita koulutustemme kehittämiseksi. Tämän lisäksi erilaiset yhteiskunnalliset sekä globaalit kehityssuunnat vaikuttavat toimintaamme. Esimerkiksi alueemme väestörakenteen kehitys vaikuttaa opiskelijarakenteeseemme. Ja tietysti itseäni lähellä on kehittyvän työelämän ilmiöt ja niiden vaikutukset Salpauksen työnantajakuvaan, osaavan henkilöstön Salpauksessa pitämiseen sekä uusien osaajien meille houkuttelu, kertoo Kröger.