Lahtelainen Juuso Oijala, 19, valmistui ohjelmistokehittäjäksi ensimmäisten joukossa Salpauksesta. Oijala aloitti peruskoulun jälkeen ensin hyvinvointiteknologia-asentajan opinnot, joiden aikana hän huomasi pitävänsä ohjelmoinnista. Kun Oijala kuuli ohjelmistokehittäjän koulutuksen alkamisesta Salpauksessa, hän vaihtoi siihen ja valmistui ohjelmistokehittäjäksi tänä keväänä.
Ohjelmistokehittäjän työpaikka löytyi jo opintojen aikana
Oijala opiskeli alle kolmessa vuodessa ohjelmistokehittäjäksi ja kirjoitti samalla ylioppilaaksi. Työpaikka löytyi viimeisen opiskeluvuoden aikana lahtelaisesta digitaalisia oppimateriaaleja tuottavasta Iioppi Oy:stä.
Työ ohjelmistokehittäjänä on vastannut Oijalan odotuksia ja hän on viihtynyt työssään.
– Digitaalisten oppimateriaalien kehittäminen on omanlaisensa kokonaisuus. Käytännössä koodaan ja työhöni kuuluu paljon myös kuvanmuokkausohjelmien käyttämistä. Iioppi on rento ja kiva työpaikka, meillä on tosi hyvä porukka ja työilmapiiri. Tällä hetkellä haluaisin jatkaa tässä työssä lähivuodet, jos se vaan on mahdollista, hän sanoo.
Kaksoistutkinto antaa hyvän pohjan korkeakouluun
Oijala opiskeli kaksoistutkinnon eli samanaikaisesti ammattiin ja ylioppilaaksi. Kaksoistutkinto tuntui hänestä hyvältä vaihtoehdolta, jos jatko-opinnot korkeakoulussa kiinnostaisivat myöhemmin.
– En ollut ihan varma, haluanko jatkaa korkeakouluun, joten valitsin kaksoistutkinnon. Ylioppilastutkinto on hyvä pohja korkeakouluihin ja onhan se myös yleissivistävää koulutusta, Oijala sanoo.
Kaksoistutkinnon opiskeleminen oli Oijalasta joustavaa, ja opinnot pystyi sovittamaan hyvin yhteen.
– Kaksoistutkinnon opiskelu meni ihan sujuvasti. Opettajat molemmilla puolilla olivat rentoja ja aikatauluissa pystyi tarvittaessa joustamaan, jos esimerkiksi opintoja meni päällekkäin.
Käytäntö ja teoria kohtaavat ohjelmistokehittäjän koulutuksessa
Ohjelmistokehittäjän opintoihin kuuluu teoriaa ja käytännön projekteja, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan työtä käytännössä ja tutustumaan erilaisiin ympäristöihin sekä teknologioihin.
– Teimme opintojen aikana paljon projekteja, niin omia kuin yritysten toimeksiannosta. Kaikkea, mitä opiskelimme, pääsi tekemään myös käytössä, Oijala kertoo.
Salpauksen tieto- ja viestintätekniikan koulutuksissa tehdään paljon yhteistyötä yritysten ja Lahden korkeakoulujen kanssa.
– Meillä tehdään oikeita projekteja yrityksille. Opiskelijat saavat juuri sitä tietotaitoa, jota työelämässä tarvitaan tällä hetkellä. Kun esimerkiksi tulee uusia teknologioita, testaamme ja käytämme niitä heti, kertoo Mira Vorne.
Vorne kuuluu kyberturvaan keskittyvään LahtiSec-yhteisöön ja on aktiivisesti mukana alan verkostoitumistapahtumissa, joita Lahden kaupunki, LUT ja LAB järjestävät. Lahdessa virinneeseen ohjelmoinnin ammattilaisten yhteisöllisyyteen Vorne on ollut erityisen tyytyväinen.
Salpauksen opiskelijoita on myös osallistunut LAB-ammattikorkeakoulun tapahtumiin ja kursseihin. Salpauksen eri alojen opiskelijoilla on mahdollisuus hakea vuosittain Motari-opintoihin, eli suorittaa muutamia oman alan kursseja ammattikorkeakoulussa ammatillisten opintojen ohella.
– Erityisesti haluan häivyttää rajoja opiskelun ja työelämän välillä ja tukea opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymistä jo opintojen aikana. Opiskelijoiden pitkän tähtäimen tavoitteet ja jatkosuunnitelmat muotoutuvat samalla, kun opiskelija suorittaa ammatillisia opintojaan yhteistyössä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, Vorne kuvailee.
Lue myös työelämätarina: Lahtelainen Iioppi löysi ohjelmistokehittäjät Salpauksesta
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (entinen datanomin tutkinto)
Salpauksessa on monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan koulutuksia. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (aiemmin datanomi) antaa hyvät valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin.
Tutustu tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin:
Tutustu myös näihin
Teksti: Kaisa Törmänen |
Kuva: Juuso Oijala
Kategoriassa: Opiskelijatarina
Jaa tämä artikkeli: