Oppimisen rohkeudella nykyaikaisia oppimisen palveluja

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toimitusjohtajan, rehtorin ja vararehtoreiden lisäksi johtajiin on kuulunut opetusalajohtajia, jotka ovat vastanneet hallinnollisesti koulutusaloista. Vuoden 2024 alussa toimintamallin muutoksessa myös johtajien rooleja muutettiin, ja opetusalajohtajista tuli johtajia, joista kullakin on vastuullaan tietty palvelupolku. Uuden toimintamallin taustalla on muun muassa varmistaa se, että Salpauksessa voidaan reagoida nopeasti muutoksiin.

Oppivelvollisten palvelusta vastaavan johtajan Risto Salmelan ja jatkuvan oppimisen palveluista vastaavan Tarja Laaksosen arjessa korostuu koulutuspalveluiden kehittäminen vastaamaan entistä paremmin niin hakijoiden kuin työelämän tarpeisiin. Toimintaa kehitetään oppimisen rohkeudella ja johtajakin pääsee oppimaan uutta omassa työssään, kun muutokset kohdataan mahdollisuuksina.

Jokainen salpauslainen tekee työtään opiskelijoiden parhaaksi

Laaksosen ja Salmelan työssä opiskelijat ovat erityisen keskeisiä. Jokaisen työpanos on Salpauksessa tärkeä tehtävästä riippumatta. Olipa kyseessä laitoshuoltaja, kokki, suunnittelija, opettaja tai palveluohjaaja, työpanos vaikuttaa tavalla tai toisella opiskelijoiden arkeen.

Siksi Laaksonen ja Salmela toivovatkin, että jokainen työntekijä voi Salpauksessa löytää työstään merkityksellisyyden ja muistaa, ettei toisia tule pitää itsestään selvyyksinä.

– Matalassa hierarkiassa on mahdollisuus kokea tekevänsä työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelemme yhteisesti toimintamme tavoitteista ja rohkaisemme avoimeen keskustelukulttuuriin. Toivon, että jokainen työntekijä voi kokea työnsä merkityksellisyyden osana isoa kokonaisuutta. Salpauksessa meillä kaikilla on mahdollisuus kehittää työtämme ja sitä arvostetaan. Arvostamme kaikkia ammattiryhmiä, jotka mahdollistavat onnistumisemme ja voimme olla ylpeitä salpauslaisia, sanoo johtaja Tarja Laaksonen.

– Työ oppilaitoksessa on kokonaisvaltaista ja jokaisen tulisi ymmärtää, että kaikki tekevät työtä opiskelijoiden opintojen edistämiseksi. Työ on myös palkitsevaa, varsinkin kun huomaa omien opiskelijoidensa onnistuneen tai ylittäneen itsensä ja jokainen tuntee tehneensä parhaansa, jatkaa johtaja Risto Salmela.

Toimintamalliuudistus toi uutta sisältöä oppimisen palveluista vastaavien johtajien työhön

Uudistus on näkynyt johtajista erityisesti Tarja Laaksosen työssä, jossa hän aloitti maaliskuussa eläkkeelle siirtyneen Merja Tirkkosen tilalla. Hän on päässyt opettelemaan paljon uutta kuluneen kevään aikana, eikä kaikkeen tekemiseen ole ollut valmista sapluunaa muutoksen vuoksi. Laaksosen vastuulla on isona kokonaisuutena jatkuvan oppimisen palvelut omien hallinnollisella vastuulla olevien koulutusalojen lisäksi.

Laaksonen pääsi aikaisemmassa roolissaan seuraamaan opetusalajohtajan työtä toisesta kulmasta, kun työskenteli elintarvike- sekä ravintola- ja catering-alan opetusalapäällikkönä. Muutos työtehtävissä on ollut iso, mutta myös opettavainen ja antoisa.

– Minulle tämä on ollut iso muutos, koska uuden toimintamallin myötä siirryin nykyiseen työtehtävääni. Nyt katson toimintamallia johtamisen näkökulmasta ja rakennan ymmärrystä siitä, mitä tämä tarkoittaa työssäni, kertoo Laaksonen.

Toimintamallin muutos ei vaikuttanut Risto Salmelan hallinnollisella vastuulla oleviin koulutusaloihin, joten tiivis yhteistyö tuttujen opetusalapäälliköiden kanssa jatkuu. Kuitenkin uutena vastuuna oleva oppivelvollisten palvelupolku on tuonut uusia tuulia myös hänen työarkeensa.

– Uusi toimintamalli toi minulle uuden sisällön työhöni. Keskittyminen oppivelvollisten toiminnan erityispiirteisiin tarkoittaa keskittymistä nuorten peruskoulusta tulevien opiskelijoiden opintojen sisältöjen ratkaisujen miettimiseen ja edistämiseen. Oppivelvollisten polku on melko vakiintunut, mutta uusien valtakunnantasoisten ratkaisujen vaikutusten jalkauttaminen Salpauksen arkeen vaatii kuitenkin miettimistä ja aina jotakin uudistamista, sanoo Salmela.

Salmela haluaa nostaa jatkossa korkeakouluopintokelpoisuuden isommin esille ammatillisissa opinnoissa oppivelvollisten palvelupolkuun panostamisen myötä.

– Oppivelvollisten polkuun tuon ehkä hieman uudenlaista ajattelua siitä, että myös ammatillisten opintojen kautta löytyy polku korkeakouluopintoihin. Tämä on jäänyt meillä kaikilla ammatillisilla oppilaitoksilla agendassa erityistä huomiota vaille. Salpauksessa on toki MOTARI-polku, mutta tämän polun esilletuomisessa olemme olleet vähän ujoja. Meillä on kuitenkin merkittävää osaamista, josta voisimme viestiä vielä enemmän ja korostaa asian merkitystä, jatkaa Salmela.

Tulevaisuus tuo tullessaan muutoksia, joista kaikkiin ei voi mitenkään varautua

Yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia ja siinä samalla myös työelämän osaamistarpeet, joihin koulutustenjärjestäjien pitää pystyä vastaamaan. Luonnollisesti kaikkea ei voida ennakoida ja muutokset tulevat joskus omista tarpeista, mutta yhä useammin ulkopuolelta tulevista muuttujista. Onkin tärkeää, että jokainen johtaja seuraa ajankohtaisia asioita erityisesti oman roolinsa näkökulmasta, mutta toki kokonaisuutta unohtamatta.

– Johtajien tehtävä on seurata valtakunnan tason ratkaisuja ammatillisen koulutuksen osalta ja viedä tarvittavat muutokset osaksi Salpauksen toimintaa. Lakimuutosten edellyttämät muutokset ja niiden seuraaminen ovat erityisen tärkeässä roolissa meidän työssämme, kertoo Salmela.

Isossa kuvassa korostuu ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevien päätösten ja muutosten seuraaminen, sillä ne ohjaavat väistämättä suurelta osin toimintaa. Kuitenkin erilaisten valtakunnallisten ja kokonaisuuteen vaikuttavien ajankohtaisten asioiden lisäksi johtajien työssä tulee huolehtia erilaisten asiakasryhmien tarpeista.

– Seuraamme erilaisia mittareita, jotka antavat meille taustatietoa toimintamme suunnitteluun. Uudessa toimintamallissa on nostettu esille erilaiset asiakasryhmät ja heidän palvelupolkunsa. Näin pystymme entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, korostaa Laaksonen.