Blogikirjoitus käsittelee työpaikkaohjaukseen liittyviä teemoja tiedolla ja tunteella yritys- ja työelämää alati kiinnostuneena seuraavan työelämäasiantuntijan näkökulmasta.
Mestarien ohjauksessa keskiajan Euroopassa ja Suomessa
Ammattikuntien historia Euroopassa keskittyy 1300- ja 1400-luvun Englantiin, Italiaan ja Ranskaan lähinnä taide- ja käsityöalan sekä muihin käytännön ja kädentaidon ammatteihin. Järjestelmä laajeni Hansa-kaupan ja Baltian maiden kautta Ruotsiin 1500-luvulla. Suomessa järjestelmällinen oppisopimustoiminta kehittyi 1600-luvulla. Oppipojat ja kisällit oppivat käsityöläisammatin tekemällä työtä mestarien työpajoilla ja ohjauksessa.
Säädökset suunnannäyttäjinä Suomessa: Pätevä ja vastuullinen työpaikkaohjaaja
Oppisopimuskoulutuksen varhaisin laki säädettiin Suomessa 1923. Oppipoika-, kisälli- ja mestarijärjestelmä ulottui silloisen "vaihto-oppilasjärjestelmän", kisällinvaellusten kautta myös Eurooppaan. Työskentely eri kulttuureissa ja paikallisten mestarien ohjauksessa vahvisti ammatillisia valmiuksia ja vauhditti uusien työmenetelmien ja tuoteinnovaatioiden leviämistä.
Koulutusmuodon eräänlainen käännekohta oli 1993, jolloin vuoden 1967 oppisopimuslaki korvattiin lailla oppisopimuskoulutuksesta (1605/1992). Uudessa laissa oppisopimuskoulutukselle osoitettiin tasa-arvoinen asema ns. oppilaitosmuotoisen kouluttautumisen rinnalle. Ammattikohtaiset oppiohjelmat tulivat järjestelmällisemmiksi ja arviointi tuli oleelliseksi osaksi oppimisprosessia.
Nykylainsäädännön mukaan oppi- ja koulutussopimuksissa työpaikalle on nimettävä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Laissa on myös muita viittauksia työpaikkaohjaajan tehtäviin, kuten henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinta ja hyväksyminen, palautteen antaminen osaamisen kehittymisestä sekä osaamistavoitteiden saavuttamisen edellytyksistä ja HOKSin toteutumisesta huolehtiminen työpaikalla. Toinen opiskelijan osaamisen arvioijista on työelämän edustaja, jolla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin.
Missä EU, siellä mahdollisuus
Suomi liittyi Euroopan unioniin (EU) vuonna 1995. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa tuoreet europarlamenttivaalien 2024 tulokset. Jäsenvaltioilla on oma koulutuspolitiikkansa, mutta EU luo puitteet, joissa jäsenmaat voivat jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltaan. Tavoitteena on mm. elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden toteuttaminen, koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen sekä luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden vahvistaminen.
Työpaikkakouluttajien kouluttajat kouluttautuivat kouluttaakseen työpaikkakouluttajia
Euroopan sosiaalirahasto ESR on edelleen yksi Euroopan unionin tärkeimmistä jäsenvaltioiden työllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteyttä edistävä ja mahdollistava rahoitusväline. ESR alkoi rahoittaa jäsenyyden myötä myös Suomessa ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja koulutushankkeita. Ensimmäinen Opetushallituksen koordinoima Työpaikkakouluttajakoulutus-projekti toteutui vuosina 1996–2000 opetusministeriön ja ESR:n rahoittamana. Tällöin starttasi kaksi työpaikkakouluttajakoulutuksen pilottihanketta Ammatinedistämislaitos AEL:ssä ja Johtamistaidon opistossa JTO:ssa.
Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin aluksi kouluttajakoulutus valikoitujen oppilaitosten opettajille. Työpaikkojen työpaikkakouluttajille järjestetyssä koulutuksessa noudatettiin Opetushallituksen hyväksymää työpaikkakouluttajan koulutusohjelmaa. Sen laajuus oli 70 tuntia/opiskelija, toteutustapana lähi- ja etäopetus. Näiden yhteisvaikutuksena hankkeessa koulutettiin kymmenissä oppilaitoksissa eri puolella Suomea yli 6 000 yritysten eri organisaatiotasojen työntekijää ja toimihenkilöä.
Valtio ja hankkeet vauhdittivat työpaikkaohjaajien koulutusta 2000-luvulla
Ammatillisen koulutuksen kehittämistä tuetaan edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuksilla ja ESR-hankkeilla. Ne ovat vauhdittaneet koulutuksen järjestäjien järjestämien lukuisten eri muotoisten ja laajuisten työpaikkakouluttajille tarkoitettujen koulutusohjelmien toteutumista. Oppilaitoksissa ja verkostoyhteistyössä on tuotettu sadoittain materiaaleja (oppaita, kansioita, lomakkeita, verkkosivuja, prosessikuvauksia), tehty selvityksiä, opinnäytetöitä ja tutkimuksia sekä vakiinnutettu toimintamalleja ja käytänteitä. Työpaikkaohjaukseen kytkeytyvistä verkostoyhteistyöstä vaikuttavimpia ovat mielestäni olleet valtakunnalliset Parasta osaamista-verkostohanke, Ohjaan.fi sekä Mentoripankki.
Käsitteistön muutos on ollut hienovaraista. Jossain vaiheessa kouluttajia tuli kutsua opettajiksi ja työpaikkakouluttajista tuli työpaikkaohjaajia. Nykyisin lehtori on tavanomaisesti opettajien virkanimike, mutta se ei välttämättä enää tarkoita sitä, että henkilöllä olisi virka, ammatillinen opettajan koulutus tai ylempi korkeakoulututkinto. Nimike voi olla myös taitovalmentaja, vastuuohjaaja tai työelämäopettaja. Myös sillä oli (ainakin oppilaitoksissa) iso merkitys, kirjoitettiinko työssä oppiminen (TOP) yhteen vai erikseen. Tutkintoja mitoittavista opintoviikot (ov) vaihtuivat osaamispisteiksi (osp). Elinikäinen oppiminen on muuttunut jatkuvaksi oppimiseksi.
Ammatillisen koulutuksen reformi kytki opinnot työelämään ja lisäsi vaihtoehtoja
Ammatillisen koulutuksen reformin aikoihin vuonna 2018 päädyttiin ammatillisen koulutuksen yhteydessä tapahtuvaa oppi- tai koulutussopimukseen tai niiden yhdistelmään perustuvaa osaamisen hankkimista kutsumaan työelämässä oppimiseksi (TEO). Kesäoppisopimus on luvalla sanoen omituinen määritelmä, koska se sulkee pois syksyn, talven ja kevään, jolloin opintoja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaan yhtä lailla edistetään. Opetushallinnossa on tälle onneksi parempi käsite oppisopimus osana opintoja.
Tutkintorakenne on pysynyt pääosin ennallaan, vaikka se jatkuvasti uudistuen myötäileekin työelämän muutoksia. Reformissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrää vähennettiin merkittävästi. Vastaavasti niiden valinnaisuus lisääntyi huomattavasti. Keskusteluun nostettiin entistä enemmän se, ettei kaikkien tarvitse suorittaa koko tutkintoa, vaan lähtökohtaisesti tavoitteena voi olla myös osatutkinto.
Näkyvää muutosta ja edistymistä on ollut se, että henkilökohtaistamisen myötä entistä enemmän koko tutkintoihin sisällytetään aikaisempia opintoja sekä käytetään mahdollisuutta valita tutkinnon osa toiselta osaamisalalta, kokonaan toisesta tutkinnosta, lukio-opintoja, korkeakouluopintoja, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja. Lisäksi koulutus- tai oppisopimus osana opintoja voi tehdä opiskelijan opinnoista monipuolisen ja sisältörikkaan helminauhan.
Reformiin sisältyi merkittävä opetusvastuun siirtymä oppilaitoksista työelämään.
Kääntäen, siitä iänikuisesta, parjatusta ja pelkoa herättäneestä epäergonomisesta koulunpenkistä on onneksi (!?) jäljellä vain jalkatuki ja selkänoja.
Monilla työpaikoilla on taitoa ja innostusta toimia pulpettina ja oppimisympäristöinä, mutta myös tarvetta täydentää työpaikkaohjaajiensa osaamista.
Salpauksen oma työpaikkaohjaajakoulutus: Onnistu työpaikkaohjaajana
Sain antoisan tehtävän Salpauksen johdon päätöksellä joulukuussa 2020 kehittää ja koordinoida salpaustasoista, ts. kaikille aloille yhteneväistä työpaikkaohjaajakoulutusta. Taustoitin tehtävää perehtymällä edellä lyhyesti kuvattuun kehityskulkuun, oman ja muiden oppilaitosten nykyisiin toimintatapoihin, erilaisiin aineistoihin sekä analysoimalla kaikki voimassa olleet viralliset tutkinnon perusteet. Löysin työpaikkaohjausta koskevia valinnaisia tutkinnon osia 67 eri tutkinnosta, joista Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp on samanlaisena kaikissa perustutkinnoissa (43 kpl). Erilaisia alakohtaisia sisältöjä oli vahvistettu yhdeksän ammatti- ja viiden erikoisammattitutkinnon valinnaisiin osiin.
Koostin ydinteemat ja mallinsin keskeiset sisällöt yhdeksään Onnistu työpaikkaohjaajana -koulutuksen osioon, joista on järjestetty lähi-, hybridi- ja etätoteutuksella kahden tunnin koulutuksia vuodesta 2022 alkaen. Näiden osioiden kautta on voitu vahvistaa osaamista myös työpaikkaohjaajuuden osatutkintoihin pienimmästä 5 osp:n koulutuksesta laajimpaan 60 osp:n tutkinnon osaan. (Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp, Perehdyttäminen ja työnopastaminen, 60 osp).
Toteutamme Salpauksessa näiden lisäksi myös kymmenen ammatti- ja erikoisammattitutkinnon 30–50 osp laajuista, valinnaista tutkinnon osaa joko erillisenä osatutkintona tai sisällytettynä koko tutkintoon (hius- ja kauneudenhoitoala, kuljetus- ja palvelulogistiikka, leipomo-, majoitus- ja ravitsemisala, puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, prosessiteollisuus sekä kivi- ja rakennusala).
Työpaikkaohjaajakoulutukset on suunnattu sekä työelämän työpaikkaohjaajille että oppilaitoksemme opiskelijoille. Olemme toteuttaneet myös työpaikkojen tarpeisiin kohdennettuja erilliskoulutuksia. Lisäksi kehitystyön aikana olemme päässeet mukaan valtakunnalliseen Mentoripankkiin, jonka myötä vahvistamme yrittäjien työpaikkaohjaajien, mentorien osaamista Onnistu mentorina -koulutuksissa.
Kehitystyötä tehdään yhteistyössä, ei erillisenä Salpauksen yritys- ja työelämäpalveluissa tai vain osioita kouluttavien lehtorien ja opetusalapäälliköiden kanssa. Äärimmäisen tärkeitä suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet opiskelijapalveluyksikön opintosihteerit, suunnittelijat sekä viestintä- ja markkinointiyksikön ja tietohallinnon monet asiantuntijat. Tarvitsemme toteutuksiin Lyyti-, Primus-Kurre, Wilma-, Teams-, Elsa Moodle-, PowerBi- ja CRM-ohjelmistoja sekä jatkuvaa sisäistä ja ulkoista ohjausta ja monikanavaista viestintää.
Lisäksi on hyvä muistaa, että Salpauksen noin 660 työntekijästä on opetus- ja ohjaushenkilöstöä noin 460, joiden jatkuva henkilökohtainen suora tuki ja ohjaus työpaikkaohjaajille on aina ensisijainen lähtökohta.
Parantaminen ja kehittäminen jatkuvat edelleen
Huomioimme kokemukset, asiakaspalautteen ja valtakunnallisen työpaikkaohjaaja- ja työpaikkakyselyn vastaukset. Meillä on parhaillaan pilottivaiheessa työpaikkaohjaajille 5–60 osp osatutkintoihin tarkoitettu itsenäinen ja personoitu Elsa Moodle -verkkokurssi. Vahvistamme myös viestintää ja tiedotusta uuden työpaikkaohjaajille suunnatun uutiskirjeen kautta, joista ensimmäinen lähti Salpauksen työpaikkaohjaajille 30.5.2024.
Heräsikö kysymyksiä? Tekisikö mielesi täydentää faktaa tai kertoa muisteloita matkan varrelta. Onko sinulla ideoita ja tarpeita tulevaan – laita viestiä!
Artikkelin kirjoittaja on Salpauksen yritys- ja työelämäpalveluiden työelämäasiantuntija insinööri, ammatillinen opettaja, näyttötutkintomestari ja valtiotieteiden maisteri Rita Onkalo.
Onkalon työtehtäviin kuuluu Salpauksessa
• työelämän tarpeisiin vastaaminen, laajennettu oppisopimuskoulutus ts. kaikki tutkintorakenteen tutkinnot toteutettuna yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa
• Onnistu työpaikkaohjaajana ja Onnistu mentorina -koulutusten sekä työpaikkaohjaajille tarkoitettujen osatutkintojen ja yrityskoulutusten salpaustasoinen kehittäminen ja koordinointi.
Ritan sanoin: “Asiakastyö – parasta!”
Tutustu Salpauksen koulutuksiin työpaikkaohjaajille
Lähteitä ja tietoa työpaikkaohjaajista
KYSY LISÄÄ
Teksti: Rita Onkalo |
Kuvat: iStock, Jaana Kondratieva
Kategoriassa: Blogi
Jaa tämä artikkeli:
