Väsyttääkö tai ajatus ei kulje? Oletko istunut koko päivän paikallasi? Liikunta nähdään usein sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevänä toimintana tai toimintakyvyn ylläpitäjänä. Liikunnan vaikutuksista myös aivoihin löytyy lukemattomia tutkimuksia ja siitä pitäisi puhua paljon enemmän. Varsinkin, kun työelämästä on tullut entistä vaativampaa ja moninaisempaa.
Liikunta luovuuden ja ajattelun näkökulmasta
Paljon liikkuvilla yhteydet eri aivolohkojen välillä vahvistuvat, minkä ansiosta koko elin toimii tehokkaammin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen kuntoliikunta
- vähentää stressiä,
- parantaa muistia ja luovuutta,
- hidastaa vanhenemista ja
- saattaa jopa lisätä älykkyyttä.
Pienikin kävely lisää veren määrää lihaksissa, koska sydän pumppaa kiivaammin liikunnan aikana. Sama tapahtuu aivoissa, ja sitä kautta muisti, luovuus ja keskittymiskyky paranevat varsin nopeasti. Pitkän ajan vaikutuksia ovat uusien aivosolujen ja verisuonten rakentuminen sekä aivoalueiden välisten yhteyksien vahvistuminen.
Liikunta osaksi tietotyötä?
Tämä saakin minut ajattelemaan sitä, miten me töitämme teemme. Varsinkin tietotyötä, joka vaatii paljon ajattelua ja kokonaisuuksien rakentamista. Jokaisella on varmasti omanlaisensa tapa, mutta organisaatio saattaa tukea vain yhdenlaista tapaa. Teemme työmme istuen tai seisten paikallamme.
Tutkimusten mukaan liikunta auttaa aivoja esimerkiksi keskittymään. Voisimmeko ottaa tietotyön tekemiseen hieman toisenlaisen näkökulman?
Otan esimerkiksi oman tapani tehdä töitä. Olen aina ollut liikunnallinen ja kehotietoinen, joten fyysinen tekeminen helpottaa myös ajattelua. Olen levoton istuja, jonka aivot jumittuvat kahdeksan tunnin istumisesta.
Kun aivot lakkaavat toimimasta ja näköala kaventuu, ei pysty tuottamaan hyviä ratkaisuja tai hallitsemaan kokonaisuuksia. Olenkin viimeiset kymmenen vuotta tehnyt parhaimmat päätökseni kävelylenkeillä, marjastaessani tai sienimetsällä. Siis töihin liittyen.
Kun aivot saa happea ja tilaa ajatella sekä keho liikettä, pääni suorastaan pursuaa ajatuksia, ideoita ja ratkaisuja. Palikat loksahtelevat yksi kerrallaan kohdilleen ja koko päivän askarruttanut ongelma ratkeaa kuin itsestään.
Liikunnan tuottamasta ajattelutyöstä työaikaa
En kuitenkaan koskaan merkitse esimerkiksi kävelylenkillä tekemääni ajattelutyötä työajaksi. Miksi? Koska se tapahtuu vapaa-ajalla töiden jälkeen ja olenhan silloin liikkumassa omaksi ilokseni.
Välillä kuitenkin mietin, että miksi ei? Kun aivot kuitenkin tekee töitä ja parhaimmat ajatukset, ideat ja ratkaisut syntyvät metsässä liikkuen. Voisiko työelämässä olla tilaa tällaiselle? Voisiko kävelylenkin tai sieniretken merkitä työajaksi? Onko tämä joillakin työpaikoilla jo ihan arkipäivää?
Lisää ajatuksia hyvinvoinnista on tulossa seuraavassa blogikirjoituksessamme. Jos haluat lähteä lisäämään hyvinvointia työpaikallasi, ota minuun yhteyttä jo nyt!
Tutustu hyvinvoinnin koulutuksiin
Työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittäminen
Hyvinvointi liiketoiminnan ytimessä – vahvuudet, vastuullisuus ja voimavarat
Artikkelin on kirjoittanut Salpauksen yritys- ja työelämäpalveluiden opettaja Riikka Tammisto.
Riikalla on sekä tradenomin että liikunnanohjaajan AMK-tutkinnot ja opetustyön lisäksi hän on työskennellyt aiemmin henkilökohtaisena valmentajana. Riikka on suorittanut Voimakehä®-lisenssivalmentajakoulutuksen.
Hyvinvointi on aina kuulunut Riikan työhön, vaikka työtehtävät ja toimiala ovatkin vuosien varrella muuttuneet. Riikan mielestä ihminen on kokonaisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi rakennetaan sekä psyykkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista.
KYSY LISÄÄ
Teksti: Riikka Tammisto |
Kuvat: Pixabay, kuvaa muokattu tekoälyllä ja Riikka Tammisto
Kategoriassa: Blogi
Jaa tämä artikkeli:
