Hyvinvointi digiajassa – valjasta digiratkaisut voimavaraksi

Teknologia on meille arjen helppouden lähde ja samalla jatkuvaa muutosta vaativa voima. Usein teknologiasta puhutaan vain työhyvinvoinnin uhkana, vaikka todellisuudessa monilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan myös vahvistaa jaksamista, kun opimme käyttämään niitä oikein. Miten teknologia voi tukea hyvinvointia sen sijaan, että se nähtäisiin vain kuormitustekijänä? 

Teknologia hyvinvoinnin tukena – mahdollisuuksia ja haasteita

Teknologian kehitys on viime vuosina ollut huimaa. Erityisesti tekoälysovellukset ovat nousseet vauhdilla osaksi arkea ja muuttaneet tapaa, jolla teemme työtä. Kun puhumme työhyvinvoinnista, teknologia nähdään helposti kuormittavana ilmiönä: ruutuaika venyy, istuminen lisääntyy ja ihmisten väliset kasvokkaiset kohtaamiset vähenevät. Samalla on tärkeää huomata, että teknologia tuo myös uudenlaisia ratkaisuja työn organisointiin ja tukee meitä ylläpitämään omaa hyvinvointiamme entistä tehokkaammin.

Digitalisaatio muutosvastarinnan keskellä

Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy usein jonkinlaista muutosvastarintaa. Uusia ohjelmia saatetaan pitää hankalina tai opetteluun kuluvan ajan katsotaan olevan pois “oikeasta työstä”. Tiedämme kuitenkin kokemuksesta, että ajan myötä teknologian tarjoamat edut konkretisoituvat arjen helpottumisena: harva meistä haluaisi palata sähköpostien sijaan käyttämään fakseja tai etsiä tietoa mapeista kellarin arkistokaapeista, jos samat tiedot löytyvät muutamassa sekunnissa pilvipalvelusta.

Verkkokokousten yleistyminen on hyvä esimerkki. Aluksi ne saattoivat tuntua oudoilta, mutta nyt monet arvostavat mahdollisuutta osallistua palavereihin etänä. Samalla säästyy sekä matkustamisen vaatimaa aikaa että ympäristön kuormitusta. Teknologia on siis jo juurtunut syvälle arkiseen työhön – usein huomaamme, ettemme ole valmiita luopumaan näistä helpotuksista ja mahdollisuuksista. Miksi emme siis suhtautuisi teknologiaan mahdollistajana?

Teknologia osana työhyvinvointia

Tyypillinen huolenaihe teknologiaa kohtaan on sen passivoiva vaikutus. Palaverit hoidetaan istuen, ruutua tuijotetaan tuntitolkulla ja tauot unohtuvat. Onneksi teknologia tarjoaa myös vastapainoa tälle kehitykselle: erilaiset sovellukset voivat muistuttaa jaloittelemaan, huolehtimaan tauoista sekä nauttimaan terveellisiä välipaloja.

Hyvinvointirannekkeet ja älykellot puolestaan auttavat seuraamaan esimerkiksi unen laatua tai päivittäistä askelmäärää. Datan perusteella voimme tehdä parempia valintoja oman jaksamisemme tukemiseksi ja ne voivat toimia myös tehokkaina motivaattoreina ja muistuttajina.

Uudet työskentelytavat ja kulttuurin muutos

Monissa organisaatioissa on jo siirrytty digitaalisiin välineisiin ja työskentelytapoihin. Haasteena on usein se, miten välineet saadaan parhaiten valjastettua henkilöstön hyvinvoinnin tueksi, eivätkä ainoastaan tehokkuuden tai taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Kun työtavat muuttuvat, täytyy myös johtamiskulttuurin elää mukana. Etätyössä ja digitaalisessa yhteistyössä tarvitaan esimerkiksi uudenlaista luottamusta, selkeitä pelisääntöjä työn aikatauluttamiseen sekä avoimuutta vuorovaikutuksessa.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se on jatkuvaa oppimista ja toimintatapojen hiomista organisaation sisällä.

Mahdollisuus parempaan työarkeen

Teknologia itsessään ei ole hyvää tai pahaa. Ratkaisevaa on, miten sitä käytetään. Teknologia voi tukea työtehoa, palautumista sekä auttaa seuraamaan omaa jaksamista. Jokaisen on tärkeää arvioida omaa teknologian käyttöään kriittisesti: häiritseekö jatkuva sähköpostin tarkistaminen keskittymistä, olisiko kalenterimuistutus taukojumpasta tarpeen tai voisiko etätapaamisten joustoa hyödyntää paremmin.

Teknologia integroituu yhä tiiviimmin arkeen, joten sen viisas käyttö ja potentiaalin näkeminen hyvinvointia tukevana voimavarana on ratkaisevaa. Miten sinä hyödynnät teknologiaa oman työn ja jaksamisen tasapainottamiseksi?