Terhin ja Sarin kokemuksia hoiva-avustajan työstä: työ on monipuolista ja itsenäistä
Terhi Willo ja Sari Laukkanen opiskelivat hoiva-avustajiksi aikuisena. Hoiva-avustajina he saivat monipuolisen ja ihmisläheisen työn, kivan työporukan ja vakituisen työpaikan.
Willo työskenteli aiemmin porras- ja toimistosiivoojana, kunnes ystävä houkutteli kysymään työtä hoiva-avustajana. Laukkanen siirtyi hoiva-avustajaksi palvelutalon keittiöstä, jossa hän oli päässyt seuraamaan hoiva-avustajien työtä. Molemmat saivat työpaikan, ja opiskelivat samalla oppisopimuksella hoiva-avustajiksi.
Hoiva-avustajan jokainen työpäivä on erilainen
Molemmat kertovat, että hoiva-avustajana yksikään työpäivä ei ole ollut samanlainen. Työtehtäviä on monenlaisia ja työpäivät sisältävät tärkeitä kohtaamisia niin asiakkaiden, omaisten kuin työkavereiden kanssa.
Työ on itsenäistä ja monipuolista. Päivät ovat aina erilaisia, vaikka työvuoroissa onkin sama runko.
Sari Laukkanen
Laukkasen ja Willon työhön kuuluu esimerkiksi aterioiden tarjolle laittoa, syömisessä avustamista, tiskeistä ja pyykeistä huolehtimista sekä asiakkaiden ulkoiluttamista tai vaikkapa hammaslääkäriin viemistä. Työkavereilta on saanut aina tarvittaessa apua.
– Olemme kodinomaisessa ympäristössä lähellä asiakkaita, joten tämä on sosiaalisempaa kuin aiempi työni palvelutalon keittiössä. Edellisestä ammatistanikin on hyötyä, sillä toimin asiakkaiden ravitsemusvastaavana. Tässäkin työssä voin ylläpitää ammattitaitoani ravitsemuspuolelta, Laukkanen kertoo.
Myös Willo kokee, että aiemmasta kokemuksesta asiakaspalvelusta on ollut apua, sillä työhön kuuluu monenlaisia kohtaamisia asiakkaiden ja omaisten kanssa.
Töihin on kiva mennä ja työvuorot päättyvät iloisin mielin
Molemmilla on vakituinen työsuhde Palvelukeskus Linnunlaulussa, joka tarjoaa ikäihmisille ympärivuorokautista palveluasumista Nastolassa. Willo ja Laukkanen kehuvat ja kiittävät työkavereitaan.
Työkaverit ovat ihan huippuja. Heihin voi luottaa eikä yksin tarvitse pärjätä. Työkavereilta saa tarvittaessa tukea ja on hyvä fiilis tehdä töitä.
Terhi Willo
Myös Laukkanen kertoo menevänsä töihin hyvällä fiiliksellä ja lähtevänsä myös kotiin iloisin mielin.
–Meillä on tosi hyvä porukka. Olen alkanut tuntea, että tämä on se mun juttuni. Arvostan työtäni ja kuulen myös joka päivä työpaikallani, että työtäni arvostetaan. Minut on otettu hyvin vastaan, ja siksi täällä on myös kiva käydä töissä. Eikä ole huolta, että työt loppuisivat, Laukkanen sanoo.
Hoiva-avustajaksi oppisopimuksella työtä tehden
Willo ja Laukkanen opiskelivat hoiva-avustajaksi oppisopimuksella, Willo Koulutuskeskus Salpauksessa ja Laukkanen Suomen Diakoniaopistossa.
Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa oppimisesta tapahtui työpaikalla. Opiskelupäiviä oli kerran viikossa, joiden lisäksi oli jonkin verran itsenäisesti tehtäviä tehtäviä. Opiskelupäivä toi vaihtelua arkeen ja hyvän pohjan uuteen ammattiin.
– Koulutus antoi itsevarmuutta ja hyvän pohjan uuteen ammattiin. Oli myös mukava tavata ihmisiä muilta työpaikoilta, Willo sanoo.
– Digitaitoni kehittyivät. Ja se piristi, että kerran viikossa oli erilainen päivä koulussa. Vaikka tehtäviä tulikin jonkin verran, ei opiskelu ollut mahdoton tehtävä ollenkaan, Laukkanen kertoo.
Hoiva-avustajan työ on ihmisläheistä
Willo kertoo, että hoiva-avustajana on tärkeää pystyä olemaan lähellä toista ihmistä.
– Tämä on kokeilemisen arvoinen ammatti, varsinkin jos tykkää työskennellä ihmisten kanssa. Tässä työssä on tärkeää viihtyä ihmisten parissa ja pystyä olemaan lähellä toista, mutta yltiösosiaalinen ei tarvitse olla, hän kuvailee.
Koulutus antoi itsevarmuutta ja hyvän pohjan uuteen ammattiin.
Terhi Willo
