Siirry sisältöön

Vahvuuksista hyvinvointia työhön

Vahvuuskeskustelu, mikä se on ja mihin sitä tarvitaan? Eihän työpaikoilla ainakaan, eikä meillä varsinkaan? Vai tarvitaanko sittenkin?

Joukko ihmisiä värikkäissä puseroissa pinoaa kätensä yhteen yhtenäisyyden ja tiimityön näytöksessä. Kuvassa on kädet eri henkilöiltä, jotka on asetettu päällekkäin.

Voisimmeko kääntää kehityskeskustelut vahvuuskeskusteluiksi, joissa puhuisimme kehityskohteiden lisäksi vahvuuksista, osaamisesta, kyvykkyyksistä ja kiinnostuksista? Silloin miettisimme yhdessä, mitkä ovat vahvuuksiani ja osaamisiani ja miten voisimme niitä parhaiten hyödyntää työyhteisössä. Luopuisimme siitä ajatuksesta, että ainoastaan osaamisella on merkitystä tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Kuulostaako turhalta ja keksimällä keksityltä?

Vahvuudet, työn imu ja hyvinvointi

Vahvuuksista puhuminen ei ole todellakaan turhaa ja sitä pitäisi tehdä jokaisen oman organisaationsa tuloksellisuudesta, hyvinvoinnista ja innovatiivisuudesta kiinnostuneen johtajan ja esihenkilön. Työelämässä vahvuuksien hyödyntäminen liittyy suoraan työn imuun eli tilaan, jossa koemme merkityksellisyyttä, innostusta ja uppoutumista työhön.

Kun saamme käyttää vahvuuksiamme, se on suoraan yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, sekä parempaan työn laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Tämä puolestaan lisää itseluottamusta ja työssä jaksamista.

Tutkimukset (Wenström 2020, Avey ym 2011, Newman ym. 2014) osoittavat, että vahvuuksiensa mukaisesti työskentelevät työntekijät ovat tyytyväisempiä ja kokevat vähemmän stressiä. Lisäksi vahvuuksien hyödyntäminen auttaa ehkäisemään työuupumusta, koska se vähentää työn kuormittavuutta ja lisää hallinnan tunnetta. Miksi emme siis puhu enemmän vahvuuksista?

Suomalainen työkulttuuri vahvuuksien näkökulmasta

Suomalainen työkulttuuri pohjautuu vahvasti luterilaiseen työmoraalin, jossa työ nähdään velvollisuutena ja jopa kutsumuksena, ja se on korostanut nöyryyttä sekä uutteruutta. Oman työn tai vahvuuksien esiin tuominen saatetaan nähdä itsekehuna, joka ei sovi suomalaiseen mentaliteettiin.

Vaikka olemme menneet hurjan matkan eteenpäin kohti inhimillistä ja positiivista johtamista, on yhä edelleen tapana keskittyä siihen, mikä ei toimi, sen sijaan että tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin sitä, mikä toimii hyvin. Esihenkilötyössä ja palautekulttuurissa korostuvat edelleen kehittämiskohteet vahvuuksien sijaan.

Olisitko sinä valmis vaihtamaan näkökulmaa ja ottamaan vahvuuksien korostamisen isommaksi osaksi työyhteisöäsi? Puhuisimme avoimesti vahvuuksista ja käyttäisimme myös aikaa niiden tunnistamiseen sekä sanoittamiseen. Menisimme eteenpäin positiivisuus ja hyvinvointi edellä.

Tutustu kirjoittajaan

Artikkelin on kirjoittanut Salpauksen yritys- ja työelämäpalveluiden opettaja Riikka Tammisto. Riikalla on sekä tradenomin että liikunnanohjaajan AMK-tutkinnot ja opetustyön lisäksi hän on työskennellyt aiemmin henkilökohtaisena valmentajana. Riikka on suorittanut Voimakehä®-lisenssivalmentajakoulutuksen.  

Hyvinvointi on aina kuulunut Riikan työhön, vaikka työtehtävät ja toimiala ovatkin vuosien varrella muuttuneet. Riikan mielestä ihminen on kokonaisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi rakennetaan sekä psyykkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista.  

Sinua voisi kiinnostaa

Kysy lisää

Lähteet

Sinua saattaisi kiinnostaa myös